kuvia sisältä 2

Sisällä oli lämmintä neuloa, siivota vähän, syödä, juoda lasi viiniä.

Kuunnella Lauantain Toivotut. En ole tiennyt, että se esihistoriallinen ohjelma tulee vielä radiosta. Kiitos ystävälle vinkistä.

kuvia sisältä

Aamulla heräsin kirkkaaseen pakkasaamuun, -29 astetta. Kaunis päivä, ikkunastakin katsottuna.

minä kans!

Pikkusisko sai tilaisuuden esitellä taitojaan, mutta osaahan isosisko myös. Jos pikkusiskon tyyli on musta-valkoinen ja cool, niin isosisko tykkää väreistä. Ja neuleessa niitä pitää vaihtaa usein, että jaksaa neuloa lapasen valmiiksi. Hyvä niin, sillä äidillä on ehtymätön "loppulankojen" varasto.

käsityö

Nuorempi tytär suhtautuu äidin bloggailuun kriittisesti. Hän EI halua esiintyä ÄIDIN blogissa. Teksteissä EHKÄ mutta kuvissa EI. Hän julkaisee omat kuvansa missä haluaa ja koska haluaa. Piste. Niinkuin meidän perheessä on tapana sanoa, kun asia on loppuunkäsitelty.

Mutta ei periaatetta ilman poikkeusta. Eilen kuopus sai valmiiksi neuleensa, jota on työstänyt jo vuoden päivät. Ihailimme yhdessä onnistunutta työtä (huomatkaa kauniit kavennukset pääntien reunassa!) ja sitten tytär yllätti: "Sinähän voisit esitellä tämän blogissasi." Tietenkin hain heti kameran ja nyt pääsette ihailemaan tyttären tekemää kietaisuneuletta. Kauan sen tekeminen kesti, mutta onneksi lopputulos oli tekijänkin mielestä hyvä. Muutama positiivinen kommentti olis nyt paikallaan...

Saman tien keksin: perustan blogin, jossa esittelen oppilaiden käsitöitä. Joskus ehkä omiakin. Jaksanette odottaa muutaman päivän gallerian avautumista?

graffiti ja grafiikkaa

Valmis graffiti on kulkenut jo useamman päivän käsilaukussani odottamassa oikean paikan löytymistä. Tänä aamuna tiesin, mihin sen (ne) laitan.



Tässä, olkaa hyvä. Koristamassa ankean, mutta niin toimivan Taidetalomme porttia. Odotan jännityksellä, kuinka kauan graffiti saa olla paikoillaan, sillä portista kulkee päivittäin kymmeniä yläkoulu-ikäisiä.




Sitten sisälle Taidetaloon ja työskentelemään. Sain laatan pohjustettua ja piirrettyä sen. Kaiverrus jäi kotitehtäväksi.

ja mitä minä teen?

Ja mitä minä teen? Kaadan itselleni lasin viiniä, kääriydyn vilttiin ja alan selailla kirjastosta kantamiani kirjoja. Tarkalleen ottaen tytär kantoi raskaan kirjastokassin ja esitti epäilyksen, että olen liioitellut lainatessani viikonloppulukemista:"Et kumminkaan ehdi lukea näitä kaikkia!" En aikonutkaan. Selailen ja nautiskelen.

Tänä iltana en ala murehtia elämän lyhyyttä: sitä, että en tosiaan ehdi lukea kaikkia mielenkiintoisia kirjoja, enkä varsinkaan TEHDÄ kaikkia kiinnostavia asioita, jotka haluaisin.

Siis: hyvää viikonloppua!

hän kävi

Kaksi viikkoa kului nopeasti, poika pääsi lomalle. Hän kävi; söi, saunoi, soitti vähän pianoa ja lähti. Pois koko viikonlopuksi. Niin sen pitää ollakin, vaikka mielellämme olisimme hänet kotonakin pitäneet.

lisää lunta

Tänään tuli lisää lunta,ihanaa. Auton kaivaminen lumesta ei ole mukavaa, mutta sen kestää, kun saa nauttia kunnon talvesta.

Tänään oli muutenkin hyvä päivä: heräsin pirteänä, olin nukkunut pitkästä aikaa hyvin. Työt alkoivat vasta yhdeksältä mukavan pienen ryhmän kanssa,jossa puolet oppilaista on normaaliopetuksen puolelta ja puolet erityisoppilaita. Pieni ryhmä on ihan luksusta ja tässä tapauksessa välttämätön, kun ryhmä on niin heterogeeninen.

Välillä vaihdoin työpistettä, kävin syömässä, juttelin niitä näitä kahvilassa tapaamieni tuttavien kanssa ja pidin loput tunnit. Sitten vielä työpaikkapalaveri ja auton kaivamista hangesta.

Tulin kotiin, keitin kahvit, ystäväni soitti. Sytytin keskuslämmityskattilan, lähdin hakemaan tyttöjä kaupungista ja kun tulin kotiin, päätin vielä hyötyliikkua tekemällä lumityöt. Lopuksi otin pari kuvaa.

Plussaa: tuli lunta
tapasin mukavia ihmisiä
ystäväni soitti
nauroin (pitkästä aikaa) tyttöjen kanssa
suunnittelin uutta blogia
en ole (vielä)riidellyt kenenkään kanssa

Miinusta:kaivoin auton lumesta neljä kertaa
työpaikkapalaveri oli täyttä soopaa

Eikö ollutkin hyvä päivä?

valoa

Kaunis, kirkas pakkaspäivä, pakkasta aamulla -25. Puin lenkille pilkkihaalarit. Tarkenin hyvin.

Tänään en juo viiniä, sillä luin lehdestä, että se lisää naisilla testoteronin eritystä, masentaa ja aiheuttaa unettomuutta. Siis teetä keittämään.

moka

Niinpä niin. Että sitten koko maailmalle kuulutin maalaisuuteni! Yhtäkkiä tajusin, että graffitit kuuluvat RAKENNETTUUN ympäristöön, eivät LUONNONYMPÄRISTÖÖN. Mikä Moka! Annettakoon anteeksi jännittyneelle vasta-alkajalle. Uusi graffiti tulossa ja nyt asianmukaiseen paikkaan.

Ja sain tyttärenkin innostumaan. Opetteli jopa kirjoneuleen tekemisen nurjalla! Tämä taitaa olla hyvä tapa opettaa neulontaa. Pitäisikö kokeilla koulussakin?

tein sen!

Nyt tein sen, nimittäin neulegraffitin. Tai pitäisikö kirjoittaa lankagraffitin, tein sen nimittäin virkkaamalla. Jos osaisin helposti, linkittäisin muutamia neulegraffitiblogeja, mutta kun en osaa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että ne ovat suurta huutoa maailmalla ja vähitellen Suomessakin. Salaa ja häpeillen ripustin ensimmäiseni. Pelkäsin, että joku näkee; ajattelevat, että ainahan tuo on hiukan outo ollut, mutta nyt se on kyllä seonnut ihan lopullisesti. Toisaalta graffitien tekoon kuuluu salaa tekeminen, pieni kurittomuus, luulisin. Se, ettei kukaan tiedä, kuka teki, koska ja miksi.

Graffiti on hyvin julkisella paikalla, ohikulkijoita on runsaasti.

Järkeä?!

PS. Tarvitsen TODELLAKIN uuden kameran. Kamerani tarkentuu lähietäisyydelle vain silloin kun itse tahtoo. Tänään ei tahtonut.

hän lähti

Niin hän lähti, poika armeijaan. Silittelin aamulla sängyssä kaljuksi ajeltua päälakea ja muistin taas ajan 20 vuotta sitten. Silittelin silloinkin kaljua, pienen keskosvauvan pientä suloista päätä. Nyt hän lähti, elämän eväät - hyvät tai huonot - mukanaan. Niillä on tultava toimeen. Haikea mieli, jännittynyt olo, sillä pitkään lapseni mietti mennäkö armeijaan vai sivariksi. Näin se nyt kääntyi ja jännitystä on ilmassa, oliko ratkaisu oikea.

Illalla ystäväni kanssa taidenäyttelyn avajaisissa. Taiteilija on entinen oppilaani, joten olen vanha, vaikka en halua olla. Avajaisten tunnelma oli rento ja väkeä oli enemmän kuin tavallisesti. Töissä näkyi nuoren taiteilijan taito, tussitöissä kalligrafian opinnot, musteiden ja papereiden tuntemus. Töiden sisältö ei niinkään puhutellut: ornamentiikka on työn kautta liian tuttua ja itämainen mytologia on minulle tuntematonta, joten senkään kautta työt eivät auenneet. Temperatöiden värit olivat KAUNIITA. Harmi, että olen niin laiska kokeilemaan - temperamaalaus tuntuu niin VAIVALLOISELTA, vaikka lopputulos on hieno.

Päivällä löysin sattumalta runon, jonka olen saanut eräänä merkkipäivänä neljä vuotta sitten. Sopii tämän päivän tunnelmiin.

Laulu
Unohda aalto. Ei se enää tule.
Ei mikään ollut vettä raskaampaa.
Unohda kaikki, tämä silmänlume
ja tämä leikki, joka uuvuttaa.

Näe etäälle ja elä lokin lento,
sen levollinen kaari maisemaan
Ja sitten laulu, hiljainen ja hento,
ja pieni laine kuulumaisillaan.

(Mirkka Rekola 1954)

Kuka muistaa?

huomenna huovutetaan

Huomenna huovutetaan. Etsin jotain virikkeeksi. Löysin monta laatikollista virikkeellista materiaalia huovuttamiseen, neulomiseen,tilkkuiluun,ompeluun. Menin naapuriin iltateelle.Ymmärsin kieltäytyä naapurin tarjoamasta (taas) trendikkäästä ruudullisesta villakankaasta, opiskeluaikoina ostetusta. Silloin kun ruudut edellisen kerran - tai sitä edellisen kerran - olivat muotia, 25 vuotta sitten. Virikevarastot ovat ikuisia tai ainakin 25 vuotta vanhoja.

tarvitsen

Tarvitsen hyvän digijärkkärin(heti).Kannettavan (heti). Uuden työpaikan (myöhemmin). Mökin pohjoisesta (myöhemmin). Paljon ymmärrystä ja huolenpitoa (heti ja loppuelämäksi). Liikaa toiveita?

loma loppuu...

Lomalla oli aikaa lukea. Katsoa muutama hyvä elokuva. Ulkoilla. Valvoa. Nukkua. Ihana loma.

20 vuotta sitten

Tasan 20 vuotta sitten makasin sairaalassa lääketokkurassa pienen pojan äitinä. Pelastin lapseni hengen itsepäisen luonteeni ansiosta; olin varma, että kaikki EI ollut hyvin lääkärin vakuutteluista huolimatta. Onnekseni myös terveydenhoitaja oli kykenevä tekemään lääkärin diagnoosista poikkeavan päätöksen, vaikka se ei sairaalahierarkiaan sopivaa ollutkaan.

Poika syntyi hätäsektiolla, 1315 Gramma, 40 senttiä. Silloin toimin oikein, aina myöhemmin ehkä en...

tauon jälkeen

Tauon jälkeen... viisi kuukautta kuin viisi vuotta...

Tänään paistoi aurinko pimeiden kuukausien jälkeen.